Luovat alat toivoa ja visioita rakentamassa
Yksi kuva voi muuttaa maailmaa. Ennen ensimmäistä kuulentoa maapallo oli helppo kuvitella äärettömäksi, mutta kuva avaruudessa kelluvasta sinisestä pallosta muutti perspektiivin. Nykyisessä monikriisin ajassa maailma tarvitsee toivoa ja tulevaisuuskuvia kestävästä huomisesta.
Maapallon planetaariset rajat ovat tulleet vastaan, ja meneillään olevassa kestävyysmurroksessa muutos on ulotettava toiminnan tasolle yhteiskuntien kaikilla osa-alueilla. Ihmisen toiminta uhkaa elämää ylläpitävää järjestelmiä ja on aiheuttanut kuudennen sukupuuttoaallon. Tuhon juurisyyt ovat ylikulutuksen kulttuurissa.
– Kun perustarpeet on tyydytetty, lisämateria ei tuo ihmisille onnellisuutta ja merkityksellisyyttä. Merkityksellisyys tulee kokemuksista, yhteisöllisyydestä ja yhteydestä luontoon, sanoo One Planet Oy:n johtava asiantuntija Amanda Pasanen Luoto-seminaarin puheenvuorossaan.
Kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä ihmiset pitävät kauniina ja arvokkaana, ja sillä on voimaa myös muuttaa arvostuksia. Esimerkiksi laulujoutsen ja saimaannorppa metsästettiin lähes sukupuuttoon ennen kuin kulttuuri muutti ihmisten käsityksiä ja sitä myöten toimintaa. Laulujoutsenen pelastuksesi koitui nousu Suomen kansallisvaltion symboliksi ja saimaannorppa on nykyään luonnonsuojelun ja puhtaan luonnon symboli.
– Muutos on mahdollinen ja meillä on toivoa. Me ihmiset aiheutamme näitä ongelmia, mutta meillä on myös keinoja ratkaista niitä.
Tutkimustieto ei välttämättä johda muutoksiin politiikassa tai ihmisten toiminnassa. Luovien alojen vaikutusmekanismit voivat kiertää muutosvastarinnan: ne koskettavat ihmisen tunteita ja kokemusmaailmaa, tuovat asiat lähelle ja tekevät niistä tavallaan todellisempia.
– Tarvitsemme kulttuuria, joka arvostaa luontoa ja luo ymmärrystä elämästä, joka mahtuu planeetan rajoihin. Tarvitsemme elokuvia ja kirjoja, erilaisia tapoja lähestyä elämälle tärkeitä järjestelmiä taiteen ja kulttuurin kautta, sillä ne tavoittavat meissä asioita, joita ei tiedolla tavoiteta, Pasanen sanoo.
Luovat sisällöt muokkaavat elämäntapoja
Luovien alojen on välttämätöntä muuttaa oma toimintansa kestäväksi, mutta suurin vaikutusvoima on niiden kulttuurisessa muutosvoimassa. Kestävyysmurros tarvitsee luovaa ajattelua, esimerkkejä, tekoja ja kokeiluja, jotka avaavat uusia näkökulmia hyvään elämään planetaarisissa rajoissa. Luovat alat voivat edistää kestävämpien elämäntapojen valtavirtaistumista. Se, mikä näkyy kulttuurisissa sisällöissä, vaikuttaa siihen, mikä mielletään normaaliksi, toteaa kirjailija ja luontotoimittaja Juha Kauppinen omassa puheenvuorossaan.
– Monet ihmiset elävät elämäänsä läpi niin, että minulla on nämä omat unelmat, oma perhe, omat lapset, haluan turvata niille tulevaisuuden, jonka olen kuvitellut aikaisemmin, minkä yhteiskunta on tuottanut päähäni – ettei tämä yksittäinen elämä voi vaikuttaa niin paljon.
Kun miljoonat, sadat miljoonat ja miljardit ajattelevat samoin, syntyy vallitseva todellisuus kriiseineen. Luovat sisällöt voivat kuitenkin muuttaa arvoja, nostaa esiin epäkohtia, kuvitella kestävämpiä elämäntapoja ja normalisoida niitä. Luovilla aloilla on kyky rakentaa sekä dystooppisia että utooppisia tulevaisuuskuvia, jotka parhaimmillaan havahduttavat ihmiset toimimaan.
Kauppinen kertoo saman heikon signaalin nousseen esiin useissa yhteyksissä viime aikoina: positiivisten tulevaisuusvisioiden tarve. Moni kaipaa jotakin, mihin kiinnittyä, mitä kohden pyrkiä ja minkä puolesta ponnistella.
– Olemme hyviä kehittämään dystopioita, mutta jos puhutaan positiivisuudesta ja toivosta luovan työn yhteydessä, se mielletään helposti sellaiseksi nami-nami-pusi-pusi-hommaksi. Haastan kaikki miettimään, mitä positiiviset tulevaisuudet voisivat olla, ja tekemään niistä jotakin, mitä ikinä tekeekään. Meidän pitää pystyä kuvittelemaan positiivistakin tulevaisuutta.
Toiminta on toivon hinta
Monien ilmastotieteilijöiden viesti on lohduton: ihmiskunta on tekemässä joukkoitsemurhaa. Tanskalaisen Kulturens Analyseinstitutin projektipäällikkö Jacob Teglgaard muistuttaa kuitenkin, että voimme yhä muuttaa tulevaisuuden ja kuvitella vaihtoehtoja tuholle.
– Luovat alat ovat avainroolissa muutoksen edistämisessä. Kerromme tarinoita huomisesta, voimme kertoa kiinnostavia tarinoita, jotka ruokkivat muutosta ja tekevät sen helpommaksi. Meidän täytyy myöntää, että muutos voi tehdä kipeää.
Ihmiset ja yhteisöt janoavat toivoa ja valoisia tulevaisuuskuvia. Luovat alat voivat näyttää, millaista planetaarisia rajoja kunnioittava, merkityksellinen ja hauska elämä voisi olla – ja kutsua ihmiset yhteen tavoittelemaan kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Toiminta on toivon hinta. Muutos on mahdollinen, jos yhä useampi löytää toivon toiminnan kautta.
– Kulttuurisen instituutiot eivät ole neutraaleja tiloja vaan syvällä yhteisön sosiaalisessa ja eettisessä kudoksessa. Ne ovat historiallisesti ottaneet kantaa poliittisiin, ihmisoikeudellisiin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. Nyt niillä on moraalinen imperatiivi vastata oman aikamme kriiseihin, Teglgaard sanoo.
Luovien alojen merkitys on sidoksissa niiden kykyyn käsitellä polttavia kysymyksiä. Jotta kulttuuriset sisällöt pysyisivät olennaisina monikriisin keskellä, niiden on tartuttava haasteisiin, jotka muovaavat ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta.
– Kulttuurin perusolemus on loputon kudos, jossa yksi ihminen ei voi tehdä yksin juuri mitään. Yksi ihminen ei voi tehdä riittävästi – se on vapauttava mahdottomuus, sanoo Juha Kauppinen.
Jokainen voi kuitenkin tehdä jotakin. Kauppisen Heräämisiä-teoksen (2021) lähteisiin kuuluu kymmenittäin muiden luovasta työstä syntyneitä tieteellisiä artikkeleita, ja kun dokumenttiohjaaja Virpi Suutari sai inspiraation teoksesta, syntyi Havumetsän lapset (2024). Yhteistyön aikana Kauppinen tutustui Suutarin puolisoon Martti Suosaloon, jolle hän kirjoitti luontokatoa käsittelevän Starman-monologin (2024), jota on esitetty täysille katsomoille.
– Kaikki tämä versoo kulttuurin rihmastosta. Yksi ihminen ei voi tehdä tarpeeksi, mutta kun meitä on paljon, jotka teemme omaa luovaa työtämme, lopputuloksena on jotakin hienoa ja kestävää – ja toivottavasti myös kestävämpi tulevaisuus.
Kulttuuri on muutoksen sydän
Ihmisen toiminta on suistanut maapallon vuosituhansia kestäneestä tasapainosta. Elämää ylläpitävät järjestelmät ovat uhattuina, ilmasto lämpenee ja monet ekosysteemit ovat romahduksen partaalla. Ihmiskunta tarvitsee uusia lähestymistapoja sovittaakseen elämänsä maapallon rajoihin. Kriisiä ei voi korjata samoilla asenteilla ja ajattelumalleilla, jotka sen alun perin loivat.
– Ilmastokriisi on myös kulttuurin ja siten mielikuvituksen kriisi. – – Ratkaisujen on mentävä juurisyihin. Kaikki elävät elämäänsä ja arvottavat kokemuksiaan oman kulttuurinsa kehyksessä. – – Kulttuuri on jokapäiväisten kokemusten sydän. Meidän tehtävämme on asettaa kulttuuri ilmastoratkaisujen sydämeksi, sanoo Julie’s Bicyclen ohjelmajohtaja Taghrid Choucair-Vizoso.
Kulttuuriset arvot on haastettava ja arvioitava uudelleen. Globaalit rakenteet perustuvat pitkälti kestämättömälle hyväksikäytölle, niin ihmisten kuin luonnonkin. Oikeudenmukaisuuskriisi on valtava mutta tarjoaa mahdollisuuden rakentaa uutta, kuten myös ekologinen kestävyysmurros.
– Nettonolla ei ole vain ilmastomatemaattinen ongelma. Kun toimimme ja otamme vastuuta, meidän aivomme ja ajattelumme muokkautuvat: luomme fyysisesti uusia tapoja olla suhteessa maailmaan.
Luovat alat ja yhteisöt ovat kriittisen tärkeitä ilmasto-, luonto- ja oikeudenmukaisuuskriisien ratkaisemisessa. Ne ovat toimintakykyisiä ja johtavat esimerkillä, yhdistävät ihmisiä, kutsuvat mukaan, kuvittelevat uusia tapoja ja keksivät ratkaisuja. Luovilla aloilla on kyky muovata maailmaa – ja taiteilijoiden rooli on tehdä vallankumouksesta vastustamaton. Muutos vaatii tapahtuakseen kollektiivista liikettä.
– Tarvitsemme taiteilijoita kuvittelemaan toiveikkaita tulevaisuuksia -ja rakentamaan vetovoimaista liikettä, joka haastaa perinteiset valtakeskukset ja auttaa muuttamaan arvoja radikaalisti kulutuksesta ja individualismista kohti kollektiivista oikeudenmukaisuutta, Choucair-Vizoso sanoo.
Kirjoittaja: Saana Katila
Artikkeli perustuu Luovien alojen kestävä tulevaisuus -seminaarissa 26.5.2025 pidettyihin puheenvuoroihin. Tapahtumassa julkaistiin luovien alojen kestävyystyötä kokoava Luoto-verkkoalusta, josta löytyvät myös seminaarin puheenvuorot.