Ympäristöjohtamisen hyvät käytännöt kuntien kulttuuripalveluissa
Organisaatioiden toimintaa ja sisältöjä ohjaavia ympäristöarvoja, -ohjelmia, sertifikaatteja ja -järjestelmiä, resursointia ja osaamisen kehittämistä, avustuksia ja kumppanuuksia sekä tapahtumajärjestäjien ohjeistamista.
Kuntien omissa ja tukemissa kulttuuripalveluissa kiinnitetään enenevissä määrin huomiota organisaation toimintojen ympäristövaikutuksiin. Suunnitelmallisen ympäristötyön tueksi tarkastellaan ja määritetään toimintaa ohjaavia arvoja, otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmiä, laaditaan ympäristösuunnitelmia ja haetaan sertifikaatteja. Usein edellä mainittujen prosessien välillä on tiivistä synergiaa, sillä moni ympäristöjärjestelmä tai sertifikaatti edellyttää ympäristösuunnitelman laadintaa ja toimien edistämistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Myös kulttuuripalveluiden tuottamia sisältöjä, kuten kokoelmia, ympäristötietoisuuden lisäämisen keinoja ja ympäristökasvatusta ohjataan erilaisilla suunnitelmilla.
Ympäristöjohtamisen olennainen osa on myös työn resursointi, eli kuka ja missä laajuudessa ottaa vastuuta ympäristötyön suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta. Resursointi voi osaltaan toteutua kulttuuripalvelun sisällä, esimerkiksi toimijoiden omina ekotiimeinä, mutta myös osana kuntien kestävyystyötä. Ympäristötyön vastuiden jakamiseen kytkeytyy tiiviisti henkilöstön ympäristöosaamisen kehittäminen, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä ympäristökysymykset kokousten asialistalle, osallistumalla alan ympäristöverkostoihin tai kehityshankkeiden kautta.
Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristöjohtamisessa huomioidaan tässä artikkelissa myös toimet, joiden kautta kulttuuripalvelut ohjaavat yhteistyökumppaneitaan tai avustusten saajia toimimaan kestävämmin. Kuntien kulttuuripalvelut tarjoavat muun muassa tapahtumajärjestäjien ympäristöohjeistuksia ja asettavat ekologisen kestävyyden kriteerejä kumppanuuksille ja kulttuuri- ja tapahtuma-avustuksille. Tällaisia toimia toteuttavat erityisesti kuntien yleinen kulttuuritoimi tai muu kumppanuuksista ja tapahtumista vastaava kunnan toimiala.
Artikkelin esimerkit perustuvat Kuntien kulttuuripalveluiden ympäristötyön hyvät käytännöt -selvitykseen. Selvitys tarjoaa monipuolisen katsauksen kirjastojen, taide- ja kulttuurilaitosten, kulttuuritalojen ja -keskusten, taiteen perusopetuksen ja taideoppilaitosten sekä yleisen kulttuuritoiminnan ympäristötyön hyviin käytäntöihin.
Yleisiä ympäristöjohtamisen toimia
- Ympäristövaikutusten selvitys ja toimien suunnittelu.
- Ympäristötavoitteista ja -toimista viestiminen verkkosivuilla.
Ympäristötyön hyvät käytännöt
Organisaation toimintaa ja sisältöjä ohjaavat ympäristöarvot, -ohjelmat, sertifikaatit ja -järjestelmät
Gallen-Kallela museo • Museon ympäristölupaus
Espoossa sijaitsevan Gallen-Kallelan museon työtä ohjaa ympäristölupaus. Lupauksen tavoitteina on toteuttaa Akseli Gallen-Kallelan ja museon arvoja, kuten ekologisuutta, avoimuutta, luotettavuutta ja ihmisläheisyyttä, sekä säilyttää Tarvaspään niemi monimuotoisena lähiluontokeitaana. Ympäristölupaus sisältää myös toimenpiteitä, kuten luopuminen fossiilisen energian käytöstä lämmityksessä lähivuosina, siirtyminen kotimaiseen ekologisesti tuotettuun sähköön, historiallisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja alueen kunnostaminen vieraiden kulutusta kestäväksi. Museo pyrkii myös tuomaan viestinnässään esille ympäristötietoisuutta ja jakamaan tietotaitoa luontoa säästävistä menetelmistä näyttelyiden ja yleisötyön kautta. Gallen-Kallelan museolle myönnettiin Ekokompassi-ympäristösertifikaatti vuonna 2021.
Kainuun Museo • Ihmisen ja luonnon välinen suhde kokoelmapoliittisena päälinjana
Kainuun Museon tehtävänä on tallentaa, hoitaa, tutkia ja esitellä Kainuulle tärkeää kulttuuriperintöä sekä huolehtia kulttuuriperinnön säilymisestä viranomaistyönä. Yksi museon kokoelmapoliittinen päälinja on keskittyä ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen.
Museo Leikki • Ympäristökasvatussuunnitelma
Espoolainen Museo Leikki julkaisi ympäristökasvatussuunnitelmansa vuonna 2024. Suunnitelmassa perehdytään tiiviisti museon historiaan sekä aikaisempaan ympäristökasvatukselliseen toimintaan, museotoimintaa ja lastenkulttuuria ohjaaviin säädöksiin ja määräyksiin, sekä museon kohderyhmiin. Ympäristökasvatuksen keinojen ja toiminnan vaikuttavuuden käsittelyn lisäksi suunnitelma tarjoaa katsauksen Museo Leikin ympäristökasvatuksen teoreettiseen taustaan. Suunnitelman käytännön toteutus näkyy museossa esimerkiksi opastuksissa, työpajoissa, tapahtumissa ja näyttelyissä. Suunnitelman mukaan esimerkiksi näyttelyissä käsitellään kestäviä elämäntapoja, kuten lelujen kierrätystä ja sukupolvien välistä materiaali- ja leikkiperinnettä.
Oulun kaupunginkirjasto • Kestävä kirjasto 2030 –tiekartta
Oulun kaupunginkirjastossa laadittiin keväällä 2020 Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta kirjaston ympäristötyön tueksi. Tiekartan pohjana toimivat YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet sekä kaupunginkirjaston vuonna 2015 laatimat ekolupaukset. Tiekartta sisältää tärkeimmät kirjaston ympäristötyön kehittämiskohteet ja yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman. Tiekartta koostuu neljästä päätavoitteesta: ympäristötietoisuuden edistäminen, ympäristökuormituksen vähentäminen, vastuullinen rakentaminen ja tulevaisuuden kestävä kirjasto. Kirjaston johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet suunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kirjastossa toimivien tiimien kautta. Kestävä kehitys läpäisee kaikki kirjaston toiminnot. Jalkauttamisen tukena toimivat tiimien kestävän kehityksen vastuuhenkilöt sekä kirjastojen ekotukihenkilöt. Kestävä kirjasto 2030 -tiekartasta viestitään kirjaston koko henkilökunnalle sekä asiakkaille ja sidosryhmille.
Oulu Sinfonia • Elman vastuullisuusohjelma
Oulu Sinfonia on laatinut Elman vastuullisuusohjelman. Ohjelma sisältää sinfoniaorkesterin ympäristötyön nykytilan, tavoitteet ja toimenpiteet. Elman avulla tehty vastuullisuusohjelma perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Elma on kestävän kehityksen digitaalinen alusta elävän musiikin ja muiden esittävien taiteiden alalle. Sivusto tukee vastuullisuusohjelman laadintaa muun muassa valmiin toimenpidepankin avulla.
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo • Sertifikaatit ja merkit tunnustuksena vastuullisuustyöstä
Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo on saanut Green key -ympäristösertifikaatin sekä Sustainable Travel Finland -merkin vastuullisuustyöstään. Kansainvälisen Green key -ympäristömerkin saavuttamiseksi museon on tullut täyttää 13 kohdan kriteeristö muun muassa jätteisiin, energiaan, veteen, elintarvikkeisiin sekä asiakasviestintään ja henkilöstön osallistamiseen liittyen. Sustainable Travel Finland puolestaan on matkailuyrityksille ja -alueille tarkoitettu ohjelma, jossa kuljetaan kestävän matkailun kehittämispolulla. Molemmat merkit vaativat jatkuvaa kehittämistä vastuullisuudessa ja ympäristötyössä.
Useat eri kunnat • Kestävä kehitys kulttuurikasvatussuunnitelmassa
Monien kuntien kulttuuripalvelut laativat kulttuurikasvatussuunnitelman. Suunnitelma voidaan laatia yhteistyössä muiden toimialojen, kuten kirjastopalveluiden ja taiteen perusopetuksen kanssa. Kulttuurikasvatussuunnitelma on työkalu kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamiseen kunnassa osana opetusta. Esimerkiksi Salossa viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden taitoja ja tiedostavan sekä vastuullisen elämäntavan opiskelua tuetaan Salon kulttuurikasvatussuunnitelma Nappulan avulla. Näiden ikäluokkien teemana on kestävä kehitys, ympäristö ja kestävän elämäntavan omaksuminen. Ysiluokkalaisten teemana ympäristöosaaminen ja yhteistyö. Vantaalla kulttuurikasvatussuunnitelmaa toimeenpannaan esimerkiksi lastenkulttuuripalveluissa. Ohjelma on sisältänyt esimerkiksi koululaisryhmille yhteistyössä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kanssa järjestettyjä kestävän kehityksen pajoja.
Useat eri teatterit • Teatterin vihreä kirja
Theatre Green Book on esittävän taiteen laitoksille Iso-Britanniassa luotu ympäristöjärjestelmä. Helsingin Kaupunginteatterin, Suomen kansallisoopperan ja -baletin sekä Suomen Teatterit ry:n ovat olleet aloitteentekijänä tuomassa kirjan käytäntöjä Suomeen ja kääntämässä materiaalia suomen kielelle. Teatterin vihreä kirja on kaikille teattereille yhteinen malli kestävämpään toimintaan ja se tarjoaa yhteisen kehyksen sille, miten kestävää teatteria tehdään sekä konkreettisia keinoja ympäristön ja yhteiskunnan huomioimiseen teatterin arjessa. Helsingin kaupunginteatterissa on sitouduttu kirjan käytäntöihin ja järjestelmää on hyödynnetty kevään 2025 pilottiesityksissä, joille on asetettu muun muassa kierrätystavoitteita.
Vantaan kulttuuri- ja kirjastopalvelut • Palvelualueen Ekokompassi
Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin toimialan kulttuuri- ja kirjastopalveluissa otettiin käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Työ aloitettiin kartoittamalla palvelualueen keskeisimmät ympäristövaikutukset ja nykyinen jätehuolto. Alkukartoituksen jälkeen suoritettiin ympäristövaikutusten arvioinnit, toiminaan vaikuttuva lainsäädäntö, kemikaalikartoitukset ja sekä jätehuoltosuunnitelmat. Jokaiselle palvelualueen palveluyksikölle laadittiin oma ympäristöohjelma. Ympäristövaikutusten pienentämisen tavoitteiksi valittiin teemoja, kuten materiaalinkäyttö, hankinnat, viestintä ja vaikuttaminen. Ekokompassin käyttöönotto oli opinnäytetyön kehitystehtävä. Toimialle myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti loppuvuonna 2024.
Sertifikaatti oppilaitoksen ympäristöjohtamisen tukena
OKKA-säätiön myöntämä Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti on tunnustus oppilaitoksen sitoutumisesta kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseen ja sen pitkäjänteiseen työhön ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kestävyyden puolesta. Muiden muassa Hiiden Opistolle alkuvuonna 2025 myönnetty sertifikaatti tukee opiston pitkäaikaisia tavoitteita toimia ympäristövastuullisena ja yhteiskunnallisesti vastuullisena oppilaitoksena. Tiedotteessaan Lohjan kaupunki myös toteaa, että sertifikaatti tukee tiiviisti kaupungin strategisia tavoitteita edistämällä paikallisten asukkaiden ja opiskelijoiden ympäristötietoisuutta ja vastuullisuutta.
Sertifikaatin hakua ja oppilaitoksen kestävän kehityksen työtä koordinoimaan perustettiin opistolla vuoden 2023 alussa kestävän kehityksen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on lisäksi käynnistää ja vakiinnuttaa tavoitteellista kestävän kehityksen työtä opistossa, kartoittaa henkilöstön vastuullisuuteen liittyviä koulutustarpeita, järjestää koulutusta ja tiedottaa kestävän kehityksen asioista. Hiiden opiston verkkosivuilla ympäristötyö näkyy esimerkiksi Vastuullisuus-osiona, jossa on esitelty opiston kestävän kehityksen toimintaperiaatteet, ja teemaa käsittelevinä blogiteksteinä.
OKKA-sertifikaatin hakeminen
Sertifikaatin hakeminen edellyttää taiteen perusopetuksen oppilaitokselta kattavaa itsearviointiprosessia, kehittämissuunnitelman laatimista ja ulkoista auditointia. Itsearviointi perustuu kestävän tulevaisuuden indikaattoreihin, joissa tarkastellaan opetusta, toimintakulttuuria ja johtamista. Sertifikaattia ylläpidetään vuosittaisilla itsearvioinneilla ja kolmen vuoden välein toteutettavalla uusimisauditoinnilla. Sertifioinnin hakeminen OKKA-säätiöltä on maksutonta. Sertifikaattia hakevat organisaatiot sitovat sertifioinnin hakuun oman henkilökunnan resursseja ja vastaavat ulkoisen arvioinnin toteutukseen liittyvistä kustannuksista.
OKKA-sertifikaatin saaneita kunnallisia tai kuntien tukemia taiteen perusopetusta tarjoavia opistoja
Hiiden Opisto (Lohja), Espoon teatteri- ja sirkuskoulu ESKO, Espoon kuvataidekoulu, Hurja Piruetti Länsi-Uudenmaan tanssiopisto, Nurmijärven opisto, Vanajaveden Opisto (Hämeenlinna, Janakkala, Hattula), Pirkan opisto (Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti), Vakka-Suomen kansalaisopisto (Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta, Taivassalo, Kustavi ja Vehmaa), Sasky Petäjä-opisto (13 kunnan koulutuskuntayhtymä).
Ympäristötyön resursointi ja osaamisen kehittäminen
Useat eri kirjastot • Ekotukihenkilöt ja henkilökunnan sitouttaminen
Monissa kirjastoissa toimi ekotukihenkilö tai ekotiimi. Esimerkiksi Pieksämäen kirjastossa on yksi nimetty ekotukihenkilö ja Keravan kaupunginkirjastossa kaksi ekotukihenkilöä, jotka vastaavat toiminnan raportoinnista ja toimintasuunnitelman laatimisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain. Seinäjoen kaupungissa kirjastoilla on oma ekotiimi ja kirjasto osallistuu kaupungin kestävän kehityksen tiimiin. Turun kaupunginkirjastossa henkilökuntaa sitoutetaan ilmastotyöhön muun muassa siten, että henkilökunnan ehdotusten pohjalta valitaan vuosittain toteutettavaksi erityinen ilmastoteko.
Useat eri kirjastot • Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja ylläpito
Kirjastoissa on kehitetty erilaisia käytäntöjä henkilökunnan ympäristöosaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon. Keravan kaupunginkirjastossa esimerkiksi järjestetään ekovartteja, joissa uudet työntekijät perehdytetään talon ekokäytäntöihin. Lisäksi Keravalla hyödynnetään etätapaamisia esimerkiksi uusien kierrätyskäytäntöjen tiedottamiseen ja ekotukihenkilökunnan kouluttamiseen. Jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan lajitteluohjeet löytyvät taukotiloista. Seinäjoen kirjastoissa järjestetään ekoteemaisia tyhy-päiviä ja ympäristöaiheisia koulutuksia.
Useat eri kunnat • Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja ylläpito
Kuntien yleisellä kulttuuritoimella on erilaisia keinoa, kuten luennot, verkostot ja hankkeet henkilökunnan ympäristöosaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon. Esimerkiksi Isojoen kirjasto- ja kulttuuripalveluissa päivitetään henkilökunnan ympäristöosaamista. Kokkolan kunnan kulttuuripalveluissa tarjotaan henkilöstölle suunnattuja ilmastoaiheisia koulutuksia.
Useat eri taide- ja kulttuurilaitokset • Henkilöstön kouluttaminen
Raaseporin museolla ja Chappella on työryhmä, jonka tarkoituksena on henkilökunnan kouluttaminen, tiedon jakaminen ja parempien käytäntöjen jakaminen niin, että Chappe ja Raaseporin museo voisivat olla edelläkävijöitä kulttuurialan ilmastotyössä. Motivoituneessa työryhmässä on mukana esimerkiksi ympäristökasvattajia. Turun filharmonisessa orkesterissa ja Turun konserttitalossa ylemmälle johdolle on järjestetty koulutuksia, perustettu ympäristötyöryhmä ja ympäristötyötä on vastuutettu.
Vantaan lastenkulttuurikeskukset • Ekonurkka
Vantaan lastenkulttuurin tiimikokousten asialistalle on vakioksi lisätty Kestävä kehitys ja ekoasiat / Ekonurkka. Ekonurkassa voi ottaa esille ja pohtia toimintatapoja. Ekonurkkaa varten voi myös valmistaa pieniä ympäristöteemaisia esityksiä.
Ympäristöjohtamisen kehittämishankkeet
Useat eri kirjastot • Kestävä kehitys Lounais-Suomen kirjastoissa
Kestävä kehitys Lounais-Suomen kirjastoissa -projektin tavoitteena oli edistää kirjastojen kestävää kehitystä tukevia palveluita ja toimintamalleja. Hankkeen aikana laadittiin Lounais-Suomen kirjastojen kestävän kehityksen tiekartta, joka esittelee alueen kirjastojen yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet ja painopisteet sekä kirjastojen omat kestävän kehityksen lupaukset ja toimenpiteet. Lisäksi hankkeessa tuotettiin viestintämateriaalipaketti ja tapahtumareseptejä. Hanke toteutettiin vuonna 2024 yhteistyössä Kemiönsaaren, Marttilan, Porin, Pöytyän, Taivassalon ja Turun kirjastojen kesken. Hankkeen rahoitti Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
Useat eri kirjastot • Kirjastojen hiilijalanjälki
Helsingin kaupunginkirjaston Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hankkeessa (2023) toteutettiin yleisten kirjastojen hiilijalanjälkilaskenta ja kädenjäljen arviointi. Hiilijalanjälkilaskentaan ja kädenjäljen tarkasteluun osallistui yhteensä 13 kirjastoa ja 3 kirjastoautoa. Kirjastokohtaisten hiilijalanjälkilaskelmien perusteella hankkeessa laskettiin Suomen kirjastojen kansallinen hiilijalanjälki sekä pienten, keskisuurten ja suurten kirjastojen keskimääräinen hiilijalanjälki. Hiilikädenjälkitarkastelussa määritettiin kädenjäljelle tarkempia indikaattoreita kirjastojen ympäristötyön viestinnän tueksi. Hankkeen kumppanikirjastoja olivat Kuopion, Lahden, Rovaniemen, Turun ja Vaasan kaupunginkirjastot.
Useat eri museot • Yhteistyö ympäristötyön kehittämisessä
Kolmetoista varsinaissuomalaista ammatillista museota osallistui Turun museokeskuksen koordinoimaan Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeeseen vuosina 2022–2023. Hankkeessa kehitettiin ja tarkasteltiin museoiden toimintaa ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää toimintatapoja, joilla museoiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia vähennetään. Hankkeen aikana kukin museo toteutti lisäksi vähintään yhden ilmastokuorman vähentämiseen ja positiiviseen ympäristövaikutukseen tähtäävän toimenpiteen. Keskeisessä roolissa hankkeessa oli verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja jaetun osaamisen hyödyntäminen, esimerkiksi yhteisillä koulutuksilla, työpajoilla, yhteishankinnoilla ja viestinnällä. Hankkeen ensimmäinen koulutustilaisuus käsitteli aurinkoenergiaratkaisuja. Hanke oli Museoviraston rahoittama.
Useat eri taideoppilaitokset • Ekososiaalinen pedagogiikka
Kestävää taiteen perusopetusta (eArt) -hankkeessa keskitytään opistojen taiteen perusopetuksen pedagogiikan kehittämiseen. Hankkeessa perehdytään esimerkiksi ekososiaaliseen taidepedagogiikkaan ja uudistetaan opetushenkilöstön osaamista käytännön sovellusten avulla. Hanketta koordinoi Nurmijärven Opisto ja siinä ovat mukana Tuusulan, Kerava ja Järvenpää opistot sekä Mäntsälän kansalaisopisto. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus vuosiksi 2024–2025.
Avustukset ja kumppanuudet
Kaupunkitapahtumat Espoo • Ekokompassilla alennusta alueenkäyttövuokraan
Espoossa järjestettävien tapahtumien tuotannossa on otettava huomioon vastuullisuus ja ympäristön kestävyys. Kannusteena Espoon kaupunki myöntää 30 % alennuksen alueenkäyttövuokrasta tapahtumille, joilla on Ekokompassi ympäristöjärjestelmä ja -todistus.
Useat eri kunnat • Vastuullisuus kumppanuuksien kriteerinä
Joissain Suomen kunnissa on asetettu vastuullisuuskriteerejä tapahtuma- ja kulttuurikumppanuuksille. Esimerkiksi Espoossa tapahtumakumppanuuksien kriteerinä ovat Espoo-tarinan toteuttaminen ja kaupungin eettisten arvojen noudattaminen. Kumppanuusyhteistyön esityslomakkeessa vaaditaan vastuullisuussuunnitelma, jossa pyydetään kertomaan, miten kestävä kehitys huomioidaan tapahtumassa ja tuomaan esiin tapahtumajärjestäjän mahdolliset vastuullisuusohjelmat tai -sertifikaatit. Porvoon kaupungissa elinvoiman toimialan kumppanuuksissa, kuten muun muassa kulttuurikumppanuuksissa ja taiteen perusopetuksen kumppanuuksissa, kriteerinä on, että toiminta tukee Porvoon ilmastotavoitteiden toteutumista. Rautjärven kunnan kulttuuritoimessa avustuksia ollaan päivittämässä kumppanuussopimuksiksi, joissa voidaan jatkossa huomioida ympäristöteemat esimerkiksi tapahtumiin liittyvien pyöräparkkien muodossa.
Vantaan lastenkulttuurikeskukset • Ekokompassista palkitseminen
Vantaan lastenkulttuurikeskus ohjaa kumppaneitaan toimimaan Ekokompassi-sertifikaatin mukaisesti. Kumppaneita palkitaan ympäristötyöstä esimerkiksi sosiaalisen median nostoilla.
Ekologinen kestävyys kulttuuriavustusten kriteerinä
Kunnat jakavat kulttuuriavustuksia osana kuntien kulttuuritoimilain toimeenpanoa (Finlex 166/2019). Avustukset ovat keino vahvistaa ja monipuolistaa taide- ja kulttuuritarjontaa, ja niiden avulla voidaan tukea esimerkiksi ammatillisia taide- ja kulttuuripalveluita, taiteen perusopetusta, paikallisten ammattitaiteilijoiden työskentelyä, kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten ja taide- ja kulttuuriyhdistysten toimintaa, sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
Viime vuosina kulttuuriavustusten yhteisiin periaatteisin on enenevissä määrin sisällytetty myös ekologisen kestävyyden kriteerejä. Kriteerit tukevat sekä kuntien kulttuuritoiminnan lain että kuntien ympäristötavoitteiden toimeenpanoa. Seuraavassa esitellään, miten ekologinen kestävyys on huomioitu kolmen uusimaalaisen kaupungin kulttuuriavustusten avustusperiaatteissa.
Espoon kaupunki: Vastuullisuus ja kestävä kehitys
Espoon kaupungin kulttuuriavustusten periaatteissa todetaan, että kaupungin avustaman kulttuuritoiminnan tulee olla vastuullista. Ekologisen kestävyyden osalta avustuksen saajan odotetaan sitoutuvat noudattamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja toiminnassa tulee varmistaa kaiken elävän elämän hyvinvointi ja hyvä kohtelu. Arviointiperusteissa kiinnitetään huomiota siihen, miten toiminnassa huomioidaan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kaupungin linjauksia seuraten.
Järvenpään kaupunki: Ympäristö ja kestävyys
Järvenpään kaupungin toiminta- ja kohdeavustusten myöntämisperusteissa huomioidaan yhteensopivuus kaupunkistrategian ja avustusten yhteisten kriteerien kanssa. Kriteerit painottuvat erityisesti kaupunkistrategian painopisteisiin Vihreä kaupunkielämä ja Ajoissa auttaminen. Ympäristön ja kestävyyden kriteereissä huomioidaan tavat kannustaa osallistujia kestävien liikkumismuotojen käyttämiseen, jätteiden määrän minimointi, kierrättäminen ja materiaalien ja tarvikkeiden kestävä käyttö, sekä muu ympäristönäkökulmien huomiointi. Toiminta-avustusten osalta toiminnan ei tarvitse täyttää kaikkia kriteerejä, mutta avustus voidaan myöntää vain sellaiselle toiminnalle, joka vastaa johonkin strategian tavoitteisiin ja kriteereihin.
Porvoon kaupunki: Ilmastotekojen kaupunki
Porvoon kaupungin avustusten ja apurahojen yhtenäisissä avustuskriteereissä huomioidaan Porvoon kaupunkistrategian neljä tavoitetta, joista erityisesti Ilmastotekojen kaupunki liittyy ekologisen kestävyyden edistämiseen. Strategian mukaisesti avustettavan toiminnan toivotaan tukevan Porvoon ilmastotavoitteiden toteutumista. Kaikkien hakemusten ei tarvitse täyttää kaikkia kaupunkistrategian tavoitteita. Hakemuksia verrataan toisiinsa siten, että kaikki avustettava toiminta kokonaisuutena edistäisi seuraavien Porvoon kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista mahdollisimman vaikuttavasti.
Esimerkkejä muualta Suomesta
Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen kulttuuriavustuksissa ei ole vain uusmaalainen ilmiö. Esimerkiksi Isojoen kunnassa avustuksilla tuetaan uusien tuotantojen lisäksi uusintaesityksiä ja Pietarsaaren kunnassa avustuksissa huomioidaan erityisesti ne hankkeet ja toimijat, jotka nostavat kestävän kehityksen tai ekologisuuden esiin hakemuksessaan. Kajaanin kaupungissa tapahtuma- sekä kohde- ja toiminta-avustushakemusten yhtenä kriteerinä on toiminnan kestävän kehityksen edistäminen.
Kuntien kulttuuripalvelut
Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä (Finlex 166/2019).
Ympäristötyö
Organisaation tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä ekologisen kestävyyden saavuttamiseksi. Keskiössä hiilineutraalisuus ja luontokadon hillitseminen.